Kun tuli aika astuttaa Jessa-tammamme, oikeaa oriehdokasta jouduttiin etsimään jonkin aikaa. Halusin valjakkoa kisanneen, mielellään yli metrin korkuisen orin ja vaikka luulisi, että näillä kriteereillä vaihtoehtoha olisi monia, ei tuolloin niitä kuitenkaan kovin montaa löytynyt. Lopulta päädyin pyytämään astutusta Päivärinteen upeasta, VVJ-II -palkitusta Duke-orista ja Leandralle astutus passasikin hyvin. Huhtikuun loppupuolella Jessa sitten varsoikin kaunispiirteisen, hieman hontelojalkaisen mustan tammavarsan. Muutaman päivän sisällä varsa sai nimekseen Jannike v.d. Zanneshof eli Janni.

Janni on luonteeltaan aika lailla juuri vanhempiensa keskivälistä. Siinä on nähtävissä samaa tammamaista temperamenttia kuin emässään, mutta on kuitenkin huomattavasti tasaisempi ja kiltimpi versio. Se suhtautuu ihmisiin pääosin ystävällisesti ja käyttäytyy hoitaessa nätisti, mutta protestoi kyllä näyttämällä hapanta naamaa, jos ei jostakin toimenpiteestä pidä. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. rokotukset ja jalkojen pesu. Huvittavaa kyllä, Janni pitää noin muutoin vedestä ja nauttii kahlailemisesta ja uimisesta, mutta jalkojen pesu kuuluu sen inhokkilistalle ja sitä vastaan sen täytyy aina protestoida luimistelemalla, kuopimalla ja luomalla tuimia katseita ympärilleen.

Työmotivaatio tammalla on kyllä kohdillaan ja Janni on yleensä aina reipas niin ratsastaessa kuin ajaessa. Poikkeuksen tästä tekevät kiimat, jolloin se saattaa välillä kesken muuten reippaan kulkemisen pysähdellä ja jäkitellä. Normaalisti Janni on mukavan kevyt ja herkkä niin kädelle kuin pohkeelle. Se kuuntelee herkästi ääniapuja ja myös ratsastaessa sen saa helposti toimimaan ääniavuilla. Janni myös taipuu nätisti ja sen erityisbravuuri ovat kauniit väistöt - myös temponlisäyksissä etenkin ravissa musta tamma pääsee loistamaan.

Sukutaulu