Olin jonkin aikaa etsinyt yksipolvista oria, joka soveltuisi suvullisesti meidän tammoille. Yhdestä mustasta orista olin jo tekemässä tarjousta, kun se vietiin harmittavasti juuri nenäni alta. Onneksi muutamaa viikkoa myöhemmin eteeni asteli (ei sentään kirjaimellisesti, mutta kuvaannollisesti) toinen musta ori. Winmourissa oli nimittäin meneillään kesän kasvattimyynti ja joukosta bongasin sen ainoan minikokoisen shetlanninponiorin ja päätin nopeasti tarttua tilaisuuteeni. Ja tässä se nyt on, saanen esitellä: Winmour Furry Prince, joka kotona tunnetaan kylläkin vain nimellä Sulo.

​

Sulo on vielä nuori poika ja se myös orin käytöksessä näkyy. Se taitaa vielä vähän etsiä itseään ja paikkaansa meidän kirjavassa ponijengissä. Välillä se käy vähän haastamassa meidän vanhempia herroja, mutta lopulta se kuitenkin aina alistuu ja osoittaa kaikin tavoin olevansa vain nuori ja harmiton tapaus, jota ei kannata ottaa liian tosissaan. Sama näkyy jossain määrin myös suhteessa ihmisiin, vaikka samaan aikaan Suloa ei pelota näyttää omia mielipiteitään. Useimmat asiat ovat sen mielestä kategoriaa "no okei, ihan sama", mutta jos joku asia ei ole sille okei, se osaa heittäytyä aika dramaattiseksi. Tällaisiin asioihin lukeutuvat ainakin suihkepullolla suihkuttelu ja korvakarvojen takkujen avaaminen. Perushoitotoimenpiteet sentään luonnistuvat ilman kevätjuhlaliikkeitä ja taluttaessakin Sulo malttaa useimpina päivinä kävellä varsin hienosti.

​

Nuoren ikänsä vuoksi Sulolla ei vielä ole juuri kertynyt ajokokemusta, mutta olemme päässeet yhdessä totuttelemaan varusteisiin ja perässä tuleviin kärryihin. Tähän mennessä kaikki on sujunut ilman sen suurempia kommelluksia ja etenemmekin asiassa rauhalliseen tahtiin ilman paineita. 

​