Pertti on omaa kasvatustyötäni, joten vaikka koen, että emänsä Molla on minulle se Elämäni Hevonen, on Pertsalla ehdottomasti myös oma merkittävä sopukkansa sydämessäni - ja se on sitten taas eri tavalla erityisen merkityksellinen hevonen. Herkälle ja temperamenttiselle Mollalle olin tarkoituksella halunnut valita oreiksi tamman vastakohtia, toivoen niiden tasapainottavan emän temperamenttia. Tässä tavoitteessa on onnistuttukin, Perttikin on - vaikkakin herkähkö -, niin selvästi tasaisempi ja rennompi kuin emänsä. 

​

Pertin koulutuksessa olen saanut apua useammilta itseäni kokeneemmilta ja ihan ammatti-ihmisiltäkin. Pertsa ei ole yhtä huolestuvainen kuin emänsä, eikä se esimerkiksi juurikaan häiriinny useammista käsittelijöistä. Olen silti halunnut edetä ruunan kanssa maltillisesti, rakentaen ennen kaikkea toivottavasti tervettä ja kestävää sekä asioihin luottavaisesti suhtautuvaa harrastuskaveria itselleni. Sellaista hevosta, jonka kanssa olisi mukava ja kohtalaisen huoleton tehdä asioita. Tässä tavoitteessa ollaan mielestäni onnistuttu hyvin. Sen kanssa koulutus ei ole ottanut isompia takapakkeja, vaan on mennyt verkkaisesti, mutta tasaisesti koko ajan eteenpäin ilman suurempia yllätyksiä. Onneksi Pertsa on aika avoin tyyppi ja vaikka siinäkin on nähtävissä herkkyyttä, niin se on silti kohtuullisen rento ja rohkea tyyppi. Se tuntuu oppivan asiat melko nopeasti - tai sanotaanko näin, että se ei tarvitse hirvittävää määrää toistoja, vaan ennemmin harvoja, mutta onnistuneita. Näin ruunan motivaation asioihin saa myös pidettyä yllä, kun ei jankata samaa asiaa liian montaa kertaa.

​

Pertti suhtautuu ihmisiin emäänsä avoimemmin, mutta selvästi sekin tykkää, että saa luotua sellaisen suhteen käsittelijöidensä kanssa. Ruuna on välillä oikein mielellään kontaktissa hoitajan kanssa etenkin hoitotilanteissa. Sillä on hellyttävä tapa hamuta tuttujen, sitä säännöllisesti käsittelevien ihmisten korvaa - vieraille se ei tätä tee. Toisena hauskana tapana on väkirehujen tai makuvesien syömisen jälkeen koskettaa ylähuulellaan ruokkijansa kättä ikään kuin kiitokseksi. Heinä ei saa samaa reaktiota aikaan vaan ainoastaan tuollaiset ekstraherkut. Kiinni Pertti osaa seistä yllättävän rauhallisesti, joskin vieraammassa paikassa yksin jäädessään se voi alkaa kuopia. Taluttaessa se kulkee reippaan letkeästi, kunnioittaen melko hienosti taluttajan tilaa. Hoitamiseen ylipäänsä Pertti suhtautuu pääosin oikein myönteisesti, ellei olosuhteissa joku häiritse sitä erityisen paljon.

​

Ratsuna Pertsa on yhteistyöhaluinen, nöyrähkö, yritteliäs, reipas ja melko herkkä. Ruuna selvästi haluaa tehdä oikein ja välttää virheitä ja se saattaakin hieman jännittyä tilanteessa, jossa kokee olonsa epävarmaksi siitä, mitä siltä odotetaan. Tämä näkyy enemmänkin sisäänpäin käpertymisenä kuin minään isoina reaktioina ulospäin. Pertsa pitää mieluummin staattisista kuin nopeista ja terävistä avuista. Ja kehut toimivat tämän hevosen kanssa hyvin, ruuna rakastaa kun saa tietää tehneensä oikein! Kouluratsastuksellisesti Pertin parhaat ominaisuudet ovat sen hyvä ryhti ja kyky kantaa sekä koota itsensä - näitä ominaisuuksia on myös ammattiratsuttajan kanssa rauhaksiin vahvistettu ja vaalittu. Sen kanssa on alusta asti panostettu laadukkaaseen, oikeanlaiseen liikkumiseen. Pertsan liikkeet ovat muuten myös aika hienot, etenkin käynti ja laukka. 

​​​​