En enää edes pysy laskuissa, monesko glowmoor'lainen Artti meillä on, mutta onhan noita. Sieltä on tullut kivoja poneja, joten miksipä ei. Artista kiinnostuin eritoten värin ja suvun perusteella. Meillä ei vielä ole ollut kimoa minishettistä, joten pakkohan sellainenkin oli talliin saada. No en toki ihan pelkästään värin perusteella ostopäätöstä tehnyt, sillä ori näytti jo silloin varsana rakenteellisesti ihan kivalta ja sillä oli myös kiinnostava suku. Luonteeltaan Artti tosin oli - ja on - hieman erikoinen tapaus. Ei mitenkään vaikea, mutta vähän omalaatuinen ärripurri.

​

On olemassa sellaisia peruspositiivisia tyyppejä, jotka heräävät aina uuteen päivään ajatellen, että "tästä tulee varmasti hyvä päivä". Sitten on sellaisia kuin Artti. Se suhtautuu asioihin ikään kuin varmuuden vuoksi jo vähän epäilevästi ja nyreästi. Sillä on todella ilmeikkäät korvat, jotka tosin harmittavan usein osoittavat taaksepäin. Luimistelu on vain Artin tapa, jolla se ilmaisee, ettei se ole ihan varma, tykkääkö tästä ideasta. Se ei missään tapauksessa ole vihainen, sillä vain on vähän pessimistinen ja herkkä luonne. Vaikka Artti on utelias tutustumaan uusiin tyyppeihin, niin silloinkin se aina alkuun näyttää vähän epäileväiseltä. Sen luimistelu voi tuntua oudolta, jos ponia ei tunne. Kuitenkin lähemmin tutustessa Artista näkee myös sen sympaattisen ja hieman iloisemman puolen.

​

Artti on asiallinen käsitellä, vaikka ilmaiseekin tuntemuksiaan korvillaan. Pesu, otsatukan siistiminen, kiinnostavamman paikan ohi taluttaminen ja raspaus aiheuttavat luimistelua, mutta kiltisti poni kuitenkin aina myöntyy näihinkin. Tammojen ohi kulkeminen on Artin mielestä aina vähän mälsä juttu, koska mieluummin se menisi tutustumaan neitoihin. 

​

Valjakkoponina Artti on varsin pätevä tapaus, kunhan kuski osaa hommansa. Kuskin tai ponin omat mokat, ristiriitaiset avut sekä kaikenlainen ylimääräinen säätäminen närkästyttää Arttia, mutta silloinkin se tapansa mukaan antaa vastalauseen lähinnä korvillaan. Ori on sopivan menevä ja nopeasti reagoiva, mutta kuitenkin varsin tasainen suorittaja. Artille on hyvä antaa vähän aikaa ja tilaa hoksata uudet asiat, koska se on tosiaan vähän epäileväinen luonne. Hyvin osaamiaan asioita se sen sijaan esittelee mielellään.

​