Julle tuli meille Susikalliosta ratsastuskoulun vähentäessä hevosiaan. Myynnissä oli monia vanhempia sekä nuorempia poneja, joukossa muutama shetlanninponi, joten sinnehän sitä oli lähdettävä katsastamaan paikan tarjonta. Täytyy sanoa, että talli teki meidän koko perheeseen aikamoisen vaikutuksen, nimittäin kyseessä oli todella suuri paikka. Meidät otettiin kuitenkin lämpimästi vastaan ja talliapulainen esitteli meille myytävät ponit. Ihaniahan ne kaikki tietysti olivat (varsinkin lasten mielestä), mutta aika yksimielisesti iskimme silmämme kimoon, juuri minikokoisen rajoissa olevaan oriin, joka oli Susikallion omia kasvatteja. Tarjosimme ponista pyydetyn hinnan ja saimme sen samantien mukaamme.

​

Julle on loputtoman jääräpäinen, mutta silti varsin ihastuttava ja hauska ponipoika. Julle tosiaan tuli ratsastuskoulusta, jossa se oli käynyt lähinnä edistyneempien lasten tunneilla, joten toki se on oppinut muutamia tyypillisiä tuntiponin metkuja. Se mm. saattaa joskus suitset nähdessään pyörähtää ympäri ja yrittää nostaa sitten päänsä suitsien ulottumattomiin, mikä on toki lähinnä naurettavaa ponin pikkuruisen koon huomioon ottaen. Se ei kuitenkaan estä Jullea yrittämästä tätä samaa temppua lähes joka kerta. Myös vesikupillaan ori tykkää leikkiä ja koska se onnistui hajottamaan ensimmäisen viikon aikana automaattikuppinsa, sillä on nykyään ainoana tallissa ihan perinteinen vesisanko karsinansa nurkassa. Ja edelleen vesileikit jatkuvat, mutta nyt sentään vesiastia kestää sen... Muutenhan Julle on aika kiltti ja ongelmaton hoidettava ja jopa matolääkkeen se ottaa mielellään(!).

​

Jullella ei ole aiemmin harrastettu valjakkoajoa, mutta koska ajohommat olivat sille jo kuitenkin ennestään tuttuja, ei mennyt kauaakaan perehdyttää oripoika valjakkoajon saloihin. Julle on melko rauhallinen ajettava, mutta osaa se olla jääräpäinenkin. Välillä se päättää stopata keskelle tallinpihaa suostumatta liikkumaan mihinkään, ja onpa se pari kertaa käynyt istumaankin kärryjen edessä, kun sitä ei oikein huvittanut. Lapset eivät sillä olekaan järin innostuneita ajamaan, joten Jullesta on tullut lähinnä meidän vanhempien ajoponi.