"Arno" on kauniisti sanottuna ehkä vähän hönö. Siis sellainen... noh, yksinkertainen hevonen. Toisaalta se on helppo pitää tyytyväisenä, koska Arno vaan on sellainen, siis tyytyväinen. Kunhan ruoka tulee ajallaan ja päivärutiinit pysyvät aika lailla samanlaisina, Arnolla ei ole mitään syytä olla tyytymätön. Aika pienikin poikkeus näissä rutiineissa tosin saa orin helposti hämilleen. Miksi vesi tarjoillaan tänään sen tavallisen valkoisen ämpärin sijaan punaisesta? Miksi tallin oven vieressä on auto, kun vielä eilen siinä ei ollut autoa? Tällaisia kysymyksiä Arnon päässä epäilemättä pyörii aika usein, jos siellä nyt ylipäänsä pyörii mitään ajatuksia. Kuitenkin tällaiset omituisuudet saavat pienen orin aivan hämmennyksiin, jolloin sen pitää pysähtyä jalat harallaan, tuijottaa ja ehkä vähän puhistakin ihan varmuuden vuoksi. 

​

Kaikesta huolimatta Arno on erittäin hyväntahtoinen ja ystävällinen hevonen. En usko, että tämä ori osaisi ajatella kenestäkään mitään pahaa. Sille kuka tahansa on potentiaalinen ystävä. Siinä missä kuka tahansa muu hevonen helposti yrittää vahvasti desinfiointiaineelle ja ehkä jopa kuolemalle haisevaa eläinlääkäriä karkuun, Arno varmaan kiipeäisi eläinlääkärin syliin jos mahtuisi. Arnolle ei nimittäin ole olemassa sellaista asiaa kuin 'henkilökohtainen tila'. Se rakastaa kaikenlaista halailua, lääppimistä ja taputteluja. Ja ihminen, joka lopettaa tällaisen touhun kesken, saa osakseen hyvin kysyvän katseen pitkän otsatukan alta.

​

Ihme kyllä, Arno on saatu koulutettua valjakkoajossa varsin pitkälle, peräti vaativalle tasolle. Ei sillä, etteikö orilla toisaalta olisi oppimiskykyä vaikka se yksinkertainen onkin, sillä kyllä sillä on. Arnolla saattaa mennä joidenkin asioiden oppimisessa pidempään, mutta kun se jonkun asian oppii, se todellakin muistaa sen ja myös tekee sen. Niin kauan kuin ennakoitavuus ja johdonmukaisuus säilyy, Arnolla ei ole mitään ongelmaa; se tekee ja suorittaa tyytyväisenä. Sitä paitsi orilla on aikas hienot liikkeet ja se myös liikkuu luonnostaan ryhdikkäästi ja symmetrisesti. Juuri ryhdikkyydestään se on saanut paljon kehuja, ei liene vuonohevosille itsestäänselvyys. Lisäksi Arno tottelee hienosti ihmisen pyyntöjä, enkä muista sen edes opetusvaiheessa juuri kyseenalaistaneen mitään. Ja kehujen voimalla Arno menee vaikka kuuhun, sillä kehuja ori rakastaa.