K L E P P U R

Lykke on niin poni kuin olla ja voi. Sellainen pörheä ja pyöreä, nokkela ja neuvokas, itsepäinen ja ihana. Lykke on kiltti, mutta vähän juonikas. Se on rohkea, mutta joskus saattaa vähän olla pelkäävinään jotain, että pääsisi helpommalla. Ja kuten ponit aina, myös Lykke on tosi paljon ruuan ja herkkujen perään. Voisi sanoa, että Lykellä on päivänsä ja päivänsä. Joskus se on reipas ja joskus vähän laiska, joskus se on vähän tuhma ja joskus kuin ihmisen mieli. Se osaa vähän venytellä muiden hermoja, mutta tietää missä menee se katkeamispiste ja osaa lopettaa juuri ennen sitä. Fiksuna ja kekseliäänä kaverina se keksii välillä kaikenlaisia omia hauskuutuksia, mitkä eivät aina ole ihmisen mieleen niin kovin hauskoja. Lykke tykkää esimerkiksi leikkiä erilaisilla naruilla ja kankailla, se saattaa joskus napata hupparin narusta kiinni ja se osaa myös perinteisesti avata tavalliset vetosolmut, jopa umpisolmut jos saa siihen riittävästi aikaa. Lykke on ainoita meidän hevosista, joka tuntuu välillä pääsevän karkuun melkein mistä tahansa - ja niin, ettei kukaan koskaan ymmärrä, miten ja mistä.

​

Hoitaessa Lykestä on vaikea sanoa mitään varmaa. Joskus se käyttäytyy kuin enkeli, mutta joskus ei. Lykke ei ole pahansisuinen, mutta jos sille tulee tylsää, se saattaa piristää päiväänsä katsomalla mitä tapahtuu, kun ihmistä pienesti nipistää hampailla takapuolesta tai kun nappaa ihmisen lapasen, eikä suostu millään antamaan sitä takaisin. Välillä Lykke nappaa harjan hoitajan kädestä ja "harjaa" sillä ihmistä. Mutta toisinaan se taas saattaa seistä ihan kiltisti paikallaan ja vain katsella maisemia pienet korvat tanassa. Yhtenä päivänä se nostaa kavionsa heti ensimmäisestä pyynnöstä ja toisena se saattaa leikkiä jalkansa liimautuneen lattiaan ja katsoo, kuinka ihminen alkaa turhautua. Mutta aina se tuntuu tietävän, missä menee raja. Ennen kuin ihminen tosissaan suuttuu, se sitten lopulta yllättäen saakin kavionsa ylös ilman mitään ongelmia. Taluttaessa se kulkee yleensä ihan kiltisti, mutta jos taluttajan huomio herpaantuu, keksii tamma aika varmasti jotain. Sillä on taito pysähtyä ja laskea päänsä juuri siten, että kun ihminen jatkaa eteenpäin ja naru nyppäisee, sujahtaa riimun niskahihna sen pienten korvien yli ja sitten Lykke onkin vapaa. Tosin yleensä se jää seisomaan paikalleen ja katsomaan ihmisen ilmettä tämän tajutessa, mitä tapahtui.

​

Mitä tulee työntekoon, Lykke on kyllä varsin mukavuudenhaluinen. Aina pitää koittaa mennä sieltä mistä aita on matalin. Sitä pitää osata motivoida oikein ja vetää oikeista naruista, että siitä saa jotain irti. Lykke kuitenkin tykkää vähän käyttää aivojaan, mutta se kyllästyy helposti eikä siedä kovin paljon toistoja. Sen mielenkiintoa voi pitää yllä vaihtelemalla paljon tehtäviä ja tempoa sekä rikkomalla kaavoja. Joskus kannattaa aloittaa alkuverryttelyt vaikka laukassa, niin se saa tamman kiinnostuksen helpommin heräämään. Samoin se tuntuu tykkäävän erilaisista puomi- ja kartiotehtävistä. Jos sen saa motivoitumaan, se on lopulta aika näppäräkin poni. Jos sille ei tarjoa riittävästi älyllistä haastetta ja vaihtelua, se alkaa kyllä keksiä niitä itse. Valjakkoajossa Lyken lempipuuhaa on tarkkuusajo, siinä se oikein loistaa.