Ipana on sellainen mamman pikku diapami, sillä on jotenkin tosi rauhoittava vaikutus ainakin minuun. Ehkä se johtuu siitä, että tamma itse on kovin seesteinen ja hyväntuulinen tyyppi. En ole ehkä vielä ikinä todistanut Ipanan luimivan tai edes nähneen sen molempien korvien osoittavan samaan aikaan taaksepäin. Nyt kun asiaa mietin, uskon tamman rauhoittavan vaikutuksen ulottuvan itseni lisäksi muihinkin, sillä muut nelijalkaisetkin tuntuvat viihtyvän Ipanan lähellä - sillä on jotenkin sellainen hyvä aura, aivan kuten isällään.

​

Ipanan kanssa on tosi kiva olla ja hengailla. Se on tamma, jonka kylkeen voisi hyvin mennä itsekin päikkäreille. Tamma on aina tosi kivasti läsnä joka tilanteessa, sen keskittyminen ei herpaannu ulkoisista asioista helposti. Ja jos itsellä onkin huono päivä, se paranee heti kun pieni punainen tamma tulee korvat hörössä sanomaan, että "onpa kiva nähdä." Ipana on aina valmis työskentelemään tai sitten ihan vaan hengaamaan ihmisen kanssa.