Ei kai hevonen varsinaisesti osaa olla tuittuileva diiva, mutta jos osaisi, Karpalo olisi sellainen. Se suostuu juomaan lisäjuomansa vain tietystä ämpäristä ja traileriharjoituksissa haluaa aina samalle puolelle. Jos asiat eivät mene Karpalon toiveiden mukaan, sillä menee niin sanotusti herne nenään. Jos se saisi valita, se varmasti ottaisi aamuruokansa kultalautaselta suoraan sänkyyn tarjoiltuna, mutta valitettavasti se joutuu meillä elämään tavallisen rahvaan hevosen elämää tavallisissa pihatto-olosuhteissa. 

​

Ihmiset Karpalo ehkä käsittää jonkinlaisina palvelijoina, jotka ovat täällä maapallolla häntä varten. Tarkennettakoon, että ihmiset ovat Karpalon mielestä hieno juttu, tarjoutuuhan meidän kautta sille kaikenlaisia kivoja asioita. Karpalon saa hyvin helposti puolelleen, kun vähän kehuu ja rapsuttaa, siitä tamma pitää. Eikä tamma pettymyksiään ihmisiin pura vaan jos palvelija tarjoilee epähuomiossa lisäveden väärästä ämpäristä, tamma tuhahtaa ja kieltäytyy juomasta, kunnes eteen tuodaan oikea ämpäri. Karpalo on itse asiassa myös yllättävän hoitomyönteinen hevonen, se selvästi nauttii kaikesta saamastaan huomiosta ja palvelusta.