"Onpa siinä hevosella omituinen nimi", oli ensimmäinen ajatukseni tästä mustasta pikku orista. Sain kuulla, että turjanmyrrykäs on eräs vaaksiaisiin ja tarkemmin vielä pikkuvaaksiaisiin kuuluva alalaji. Nimi oli minusta samaan aikaan hauska ja tosi outo, enkä vieläkään osaa oikein päättää, pidänkö siitä vai en. Seuraava ajatukseni olikin, voiko hevosen ostopäätöksen tehdä hevosen nimen perusteella? No ei sentään. Eikä nimi hyvää hevosta pahenna. Mustalla ponilla oli joku toinen lempinimi alkujaan, mutta minä aloin kutsumaan sitä jostain syystä Turreksi. Sekin on kyllä koiran nimi, kuten ystävänikin huomautti, mutta no, Turre se nyt kuitenkin on.

​

Turre on sellainen happy-go-lucky -tyyppinen persoona, joka tekee iloisesti miettimättä etukäteen. Se on hurjan rohkea ja lisäksi sillä on vankkumaton itseluottamus. Kuitenkin Turre on myös hirmu kiltti ihmisille ja muillekin ja yllättävän nöyrä käsiteltävä. Vilkasliikkeinen oripoika kuitenkin vaatii melko rauhallisen käsittelijän, joka ei hermostu sen ajoittaisesta touhotuksesta. Turre ei ole mikään hirveä jännittäjä, mutta silloin kun se jotain jännittää tai on muuten vain innostunut ja täynnä energiaa, niin sillä tosiaan on tapana vähän touhottaa. Päivittäiset hoitotoimet sujuvat Turren kanssa hienosti, mutta raspaus sitä vähän jänskättää. 

​

Ratsastaessa Turre on aina innokkaana menossa eikä sitä tarvitse kahdesti pyytää eteenpäin. Ihan sama mihin suuntaan lähdetään, sinne musta poni lähtee tarmokkaasti korvat pystyssä ja häntä keikkuen. Turre on innostunut uusista paikoista ja sen lempihommaa onkin tutkia uusia maastopolkuja. Varsinkin metsässä ori on omimmillaan. Tutut laukkapätkät saavat sen innostumaan ja usein vähän ennakoimaan, mutta näissäkin tilanteissa Turre pysyy yllättävän kevyenä kädelle, eikä lähde painamaan. Kouluponina Turre on oikein toimiva ja sillä on kivat, joustavat liikkeet. Poni myös kantaa itsensä luonnostaan harvinaisen hyvin. Se on miellyttävän kevyt ja kuuliainen avuille. Harvan hevosen bravuuri on peruutus, mutta Turren on, niistä tulee yleensä erittäin suoria ja hyviä! Esteethän tältä ponilta luonnistuvat myös ja Turre onkin peloton hyppääjä. Joskus sillä on tapana tosin itsevarmuuksissaan lähteä hyppyyn aika kaukaa, mutta jotenkin onnistuu useimmiten silti pääsemään yli hipaisemattakaan puomeja. ​​​​