Muppe on todella suloinen, mutta - kaikella rakkaudella - ei missään porukassa ikinä se porukan aivot. Kaikki te tiedätte ne klassiset blondivitsit; Muppe on juuri se vitsien blondi, ainakin sisäisesti. Tamma on kuitenkin muutoin niin ihana ja sympaattinen persoona, ettei siitä kovin monella ole mitään pahaa sanottavaa ja vaikka joskus sen aivoitukset voisivat käydä hermon päälle, niin jostain syystä ne eivät vaan käy, kun Muppe katsoo niillä kauniilla silmillään ja on vaan muuten niin ihana. 

​

Muppe tosiaan suhtautuu lähtökohtaisesti kaikkiin ihmisiin ja oikeastaan myös toisiin elollisiin ylipäätään tosi kivasti; avoimesti, ystävällisesti ja kiinnostuneesti. Jos ei kellään ole Mupesta pahaa sanottavaa, niin ei ole kyllä Mupellakaan kenestäkään pahaa sanottavaa. Se toimii ihmisen kuin ihmisen kanssa ja tuntuu olevan lähinnä mielissään, kun sen kanssa puuhaillaan ja sitä puunaillaan. Muppea itse asiassa kiinnostaa kovin, mitä ihmiset puuhailevat ja joskus tuntuu, kuin se tarkkailisi meitä vähään samaan tapaan kuin me saatamme tarkkailla lintuja ja miettiä, mitä ne tekevät ja ajattelevat. Onkin hyvä, että Muppe luonnostaan seuraa mielellään ihmistä, sillä sille ei tänä päivänäkään ole selvää, miltä puolelta portti aukeaa, miltä puolelta ovi aukeaa tai miten kuljetussuojat jalassa voikaan kävellä. Tamma saattaa toisinaan reagoida myös meistä muista pieneltä tuntuviin asioihin aika isostikin, joskin lähinnä jämähtämällä ja puhisemalla silmät pyöreinä. Usein nämä asiat ovat sellaisia, joita Muppe on nähnyt joka päivä viimeiset viisi vuotta ihan samassa paikassa ja samalla tavalla, mutta jostain syystä se tuntuukin tänään olevan tammalle aivan uusi asia. 

​

Ratsastaessa Muppe on lähtökohtaisesti oikein mukava, siis lähes kaikkien sen selässä käyneiden mielestä. Se on yritteliäs, kuuliainen avuille ja sopivasti menossa - ei liikaa, muttei myöskään liian vähän. Kouluratsastus on Mupelle mielekästä, koska siinä asiat tapahtuvat samalla tavalla, ennakoitavasti. Joskus se on tosin vähän innokas tarjoamaan esimerkiksi eilen opeteltua asiaa, mutta ei sille voi kuin hymyillä, kun se on niin tohkeissaan näyttämässä osaamistaan. Mupella on myös aika pitkä pinna tällaisissa asioissa, sillä ei mene kovin helposti tunteisiin mikään. Esteillä Mupella olisi ehkä intoa enemmän kuin taitoa, sillä tammalla ei oikein ole kykyä hahmottaa ponnistuspaikkaa tai välejä, vaikka kovasti yrittääkin. Maastossa on enemmän jänniä asioita, joten siellä tulee helpommin näitä jämähdys-reaktioita, mutta varsinkin porukassa se pääosin kulkee aika kivasti.