Kelmitär on sievä ja suloinen tamma, johon moni ihastuu ulkonäön perusteella. Eipä sillä, suloinen ulkomuoto kuvastaa myös tamman mukavaa luonnetta. Tai mukavaa ainakin suhteessa ihmisiin. Sillä Kelmis suhtautuu ihmisiin tosi avoimesti ja ystävällisesti. Toki sillä saattaa salaisena taka-ajatuksena olla, että jospa ihmisellä sattuisi olemaan sille vaikka namu taikka pari. Se kun on tottunut niillä tummilla kauriinsilmillään saamaan ylimääräisiä herkkuja. Tammasta ei silti ole tullut millään tavoin röyhkeää, vaan se osaa esittää asiansa hyvin kohteliaasti, eikä pahastu, jos tarjottavaa ei ole. Sitä paitsi kyllä Kelmis rapsutuksistakin pitää, varsinkin harjamarto- ja säkärapsutukset ovat erittäin jees.

​

Toisten hevosten suhteen Kelmis on kyllä aika paljon tiukempi. Ei se mikään pomottaja ole, mutta pitää omista rajoistaan päättäväisesti kiinni, etenkin vastakkaisen sukupuolen edustajien suhteen. Kelmiksen kiimakierron voikin täysin luotettavasti tarkistaa taluttamalla sen orin tai vaikka ruunan ohi, jos blondiponi antaa pahaa silmää, ei aika vielä ole oikea. Samainen blondi onkin sitten varsinainen keimailija, kun aika on otollinen. Muita tammoja kohtaan Kelmis on aika paljon pitkämielisempi, joidenkin kanssa voidaan jopa syödä samalta heinäkasalta tai nukkua vierekkäin. 

​

Käsitellessä Kelmis on aika perushevonen. Normaalit hoitotoimet ennen ja jälkeen ratsastuksen se viettää mieluiten katsellen ulos. Satulavyön kiristys voi aiheuttaa nyrpistelyä, mikäli karvaa jää ikävästi väliin ja tammaa harmittaa, jos suitsia laittaessa korvia kovasti rutistaa. Kylmä vesi ällöttää tammaa alkuun ja siksi jalkojen kylmäys tai pesu voi ensimmäistä sekuntien ajan aiheuttaa jalkojen nostelua ja vesiletkun väistelyä. Tarhaaminen, lastaus ja kengittäjän käynnit sen sijaan menevät rutiinilla.

​

Ratsastaessa Kelmiksellä on tapana helposti pureskella ja pelailla kuolaimella varsinkin alussa tai silloin, jos sitä hieman hermostuttaa joku asia. Kelmis on jokseenkin herkkä ratsastajan puolelta tuleville ärsykkeille ja esimerkiksi ratsastajan vahvat tunnetilat ja kehon reaktiot voivat huolettaa tammaa. Sen sijaan ympäristön ärsykkeille se ei ole kovinkaan herkkä, eivätkä sitä häiritse erilaiset pohjat, säätilat, ääntä pitävät koneet tai elukat. Tosin siihen Kelmis reagoi, jos sille tavallinen asia onkin yhtäkkiä muuttunut, esim. jos aina pihassa seisseen traktorin ovi onkin yhtäkkiä auki. Paikalta Kelmis ei yritä poistua, mutta tuijottaa kohdetta ja haluaa ohittaa sen mieluummin kauempaa. Kelmis on näennäisen rauhallinen ratsu, mutta toisaalta sen reaktio ratsastajan paineistamiseen on nimenomaan ennemminkin hidastua. Sen liikkeetkin ovat ennemmin energiatehokkaat kuin näyttävät, mutta puristamaton, kevyesti ratsastava kuski saa sen liikkumaan kapasiteettinsa sisällä tosi kivasti ja mukavan pyöreänä. Kouluratsastuksellisesti tamman parhaita puolia ovat kuuliaisuus, tahdikkuus ja lisäksi se on hyvä sivuttaisliikkeissä. 

​​​​