Tillin talli

Muumin lempinimi oli alkujaan Monni, mutta muumimaisen ulkomuodon vuoksi sitä ruvettiin kutsumaan ​Muumiksi ja nimi jäi käyttöön. Erikoisen näköinen ruuna hurmaa ennen muuta sympaattisuudellaan. Muumi on erittäin kiltti, mutta hiukan helposti huolestuva hevonen, joka tarvitsee rauhallisen ratsastajan. Tätä ruunaa ei haittaa, vaikka ratsastaja olisi ennemmin liiankin passiivinen kuin sähäkkäliikkeinen säätäjä. Muumi reagoi apuihin nopeasti ja välillä vähän isosti eli mitä pienemmät avut, sen parempi. Se ei pidä yllätyksistä, vaan haluaa tietää mieluummin jo puoli kierrosta ennen, mitä tapahtuu. Ruunan askel suuntautuu enemmän ylös- kuin eteenpäin, joten ne ovat ratsastajalle aika mukavat istua. Muumi kuitenkin tarvitsee ratsastajan apua rentoutuakseen ja venyttääkseen itseään enemmän eteen ja alas. Askelten venyttäminen on sille haastavaa, mutta sen sijaan niitä saa lyhennettyä helposti. Väistöissä Muumi joutuu miettimään, miten jalkansa asettelisi ja niitä kuten muitakin sille haastavia asioita pyydettäessä kannattaa ennemmin pyytää mahdollisimman kevyesti ja vähän, yksi onnistunut askel kerrallaan, jotta hevosen rentous pysyy yllä. Muumi on kyllä hyvin yritteliäs ja rehti tyyppi, joka tekee parhaansa kaikilla tunneilla ja kaikissa lajeissa sen mitä rakenne antaa myöten. Monilla pienillä, rauhallisilla lapsilla se kulkee yllättävän rentona ja tyytyväisenä. Esteillä ruuna arvostaa määrätietoista kuskia, joka osaa tukea sitä. Maastossa tämä tupsujalka on rauhallinen ja nöyrä, mutta tarvitsee joskus kannustusta esim. siltojen ja ojien ylityksissä.

​

Karsinassa Muumi on ystävällinen herrasmies. Ruuna on tosin hyvin paljon kavereiden perään ja yksin jääminen saa sen huolestumaan nopeasti. Muumilla pitääkin aina olla näköyhteys kavereihin, että se pysyy rentona ja tyynenä. Se on hyvin nöyrä ihmisen pyyntöjä kohtaan ja liikkuu haluttuun suuntaan suunnilleen etusormen heilautuksesta. Kuten ratsastaessa, myös hoitaessa Muumi pitää siitä, että ihminen on rauhallinen ja johdonmukainen. Liika sählääminen saa sen varuilleen. Muumi saattaa olla uusia asioita kohtaan varovainen, mutta kun ne esittelee sille oikein, niin pikku hiljaa se tottuu ja toteaa, ettei tämä nyt niin paha juttu ollutkaan. Ja kun se on kerran tottunut johonkin, niin sen jälkeen asia sille on jatkossakin ihan jees. Traileriin totuttaminen vei Muumin kanssa monta kuukautta, mutta hiljaa hyvä tuli ja kun se kerran oivalsi, ettei siellä tapahdu mitään pelottavaa, niin nykyään ruuna kävelee sinne kenen kanssa tahansa löysällä riimunnarulla. Muumi onkin ylipäänsä hyvin miellyttävä taluttaa, se pitää automaattisesti ihmiseen sopivan kohteliaan etäisyyden ja lukee hienosti taluttajan eleitä. Onneksi ruuna pitää harjaamisesta, sillä sitä hommaa tuuheaharjaisen ja tupsujalkaisen hevosen kanssa piisaa! Tämä hevonen vaan nauttii, kun saa seistä paikallaan ja sen harjaa selvitellään ja jalkakarvoja kampaillaan.