K L E P P U R

Ronja on vähän sellainen poikatyttö; kuraa kaihtamaton rämäpää, joka tekee ensin ja miettii vasta sitten, jos silloinkaan. Oikeastaan on vähättelyä sanoa, ettei Ronja kaihda kuraa, sillä pikemminkin tamma rakastaa sitä. Se etsii tarhan kuraisimman nurkan, jossa piehtaroida ja jos maastolenkillä tulee vastaan joku kuralammikko, siihen on pakko päästä vähän kuopimaan ja roiskuttelemaan. Vettä nähdessään Ronja haluaa heti sinne ja vetää helposti taluttajankin perässään. Tamma rakastaa kahlailua, uimista, veden kuopimista ja pärskyttelyä. Lisäksi se tykkää myös sukeltaa. Siis Ronja ihan oikeasti työntää koko päänsä veteen ja puhaltelee sitten veden alla kuplia. Joskus se jää veteen "kellumaan", siis vaan seisomaan paikallaan ja nautiskelemaan. Harva hevonen tykkää pesusta ja jalkojen kylmäyksestä, mutta Ronja tykkää siitäkin - sen pitää päästä aina leikkimään letkulla pärskien ja roiskien vettä turvallaan joka suuntaan.

​

Käsiteltävyydeltään tamma on aika peruskastia. Se on ihmisiä kohtaan ystävällinen, eikä sillä ole mitään hoitotoimenpiteitä vastaan. Sitä ei hetkauta pienet rokotuspiikit tai raspaukset ja se jaksaa myös aika hyvin seistä kengityksen ajan. Kaviot se nostaa oikein topakasti ylös, itse asiassa siinä saa jopa vähän varoa, ettei kumarru liian alas, koska sen verran vauhdilla ja korkealle se kavio sieltä nousee. Yhtä topakasti se sitten myös laskee jalan takaisin maahan. Harjaaminen on Ronjan mielestä parasta tehdä voimalla. Ei mitään kevyttä hivelyä vaan mahdollisimman ronskisti. Ja mitä kovempi harja, sitä parempi. Mieluummin piikki- tai metallisuka kuin joku pehmeä harja. Taluttaessa tamman kanssa saa olla aika päättäväinen, sillä jos taluttaja ei selkeästi kerro minne mennään, Ronja ei arkaile tehdä oman päänsä mukaan. Veden lähellä sitä voi joutua komentamaan napakamminkin, ellei halua tulla kiskotuksi perässään. Ronjan peseminen on numero sinänsä, koska tamman täytyy aina saada leikkiä vesisuihkun kanssa ja siksi siinä hommassa joskus vierähtää pidempi tovi.

​

Töihin Ronja lähtee ihan mielellään, oli kyse sitten ratsu- tai ajohommista. Tamma on ennemmin pideltävä kuin eteenpäin puskettava tapaus ja vaikka siltä aina loppujen lopuksi kyllä löytyvät jarrut, niin ihan kaikista herkimmät ja tehokkaimmat jarrut sillä ei ole. Joskus tamma on hieman eri mieltä ratsastajan kanssa vauhdista ja välillä suunnastakin, mutta ei se toisaalta myöskään ota nokkiinsa, jos sitä joskus vähän napakammin komentaa. Kentällä se kyllä pysyy hieman paremmin aisoissa ja vauhtia ei ehkä ole aivan yhtä paljon kuin maastossa. Ronja on kuitenkin hyvin rohkea ja varma hevonen ja siitä olisi voinut tulla aika hyvä kenttäratsu - tosin vesiesteet voisivat olla aika hankalia, kun tamma jäisi todennäköisesti mieluummin leikkimään sinne... Ronja ei ole kaikista kevyin ratsu ja se saattaa hieman painaa kädelle tai jäädä ns. ratsastajan kannateltavaksi. Ajaessa se on itse asiassa siinä mielessä mukavampi, että se ei nojaile niin paljon kuolaimelle. Vahvuutena Ronjalla ovat energiset siirtymiset ja vahva eteenpäinpyrkimys. Kuuliaisuus on sitten välillä vähän niin ja näin, mutta kun tamman oikeasti saa kuulolle, on se aikamoinen pieni tehopakkaus.