K L E P P U R

Astrid on lempeä ja ystävällinen, mutta kuitenkin oman arvonsa tunteva tammarouva. Se osaa pitää puolensa laumassa ja muut kunnioittavat sitä. Astrid on vähän sellainen luontainen viisas johtajahahmo, jota muut haluavat seurata. Sillä onkin taito tehdä viisaita ratkaisuja ja sillä on ehdottomasti hyvät vaistot asioiden suhteen. Astrid ei koskaan ole kokenut tarvetta ns. hakea asemaansa, vaan muut vaan luonnostaan kunnioittavat sitä. Se ei koskaan aloita yhteenottoa eikä provosoi ketään, mutta jos lauman muille yksilöille tulee jotain riitaa, Astrid kävelee paikalle ja komentaa riidankylväjän pois. Jostain syystä tamma tuntuu aina tietävän, kumpi pukareista on se ns. ongelman aiheuttaja. Sorsittuja yksilöitä se suojelee ja antaa tulla vaikka omalle heinäkasalleen.

​

Ihmisiä kohtaan Astrid on hirveän kärsivällinen ja ymmärtäväinen, välillä sanoisin jopa, että melkein säälivä. Se aistii helposti ihmisen energioita ja reagoi niihin. Jos ihmisellä on aivan liikaa patoutuneita tunteitaan sisällä, ei Astrid välttämättä haluakaan lähteä ihmisen mukaan vaan saattaa tarhassa kääntää tälle selkänsä. Siinä vaiheessa kun ihmisellä sitten purkautuvat tunteet vaikkapa itkunpuuskana, kävelee tamma paikalle ja huokaisee syvään kuin sanoen: "anna tulla vaan." Lapsiin ja hauraisiin ihmisiin Astrid suhtautuu erityisen suurella ymmärtäväisyydellä ja sietää näiltä paljon enemmän kuin aikuisilta ihmisiltä. Siinä missä sitä omassa turhautuneisuudessaan komentavalle aikuiselle se saattaa kääntää selkänsä, lapselle yleensä ei. Lasten hoidettavana tamma myös viihtyy pidempään, vaikka ei olekaan mikään maailman seurallisin tyyppi. Astrid sietää perushoitotoimenpiteet, mutta huomaa, että siitä on ihaninta päästä takaisin omaan rauhaan laitumelle tai tarhaan.

​

Töiden suhteen Astridista löytyy se mukavuudenhaluinen puoli, joka ei tee mitään ylimääräistä turhaa. Mieluisinta sille olisi lönkötellä pitkin ohjin lapsia selässään kantaen - ja vielä mieluiten maastossa. Tammasta löytyy tietynlaista omaehtoisuutta ja välillä sitä voi olla vaikea saada motivoitumaan jostain, mistä se ei sillä hetkellä ole erityisen motivoitunut. Missään nimessä se ei kuitenkaan rupea tekemään mitään tyhmää tai hurjaa, mutta saattaa vain jättää esimerkiksi eteenajavat avut huomiotta. Maastossa sillä olisi joskus omia mielipiteitä reiteistä ja jos sen ohjaa eri reitille kuin tamma itse haluaisi, saattaa meno muuttua aika tahmaiseksi. Astrid tosin oppii erilaiset koulu- ja valjakkoradat ulkoa, joten mikään hölmö hevonen se ei ole. Vaikka se kotona on välillä aika tahmea, niin kilparadoilla se usein tuntuu vähän säälivän ihmistä ja varmaan ihan tämän mieliksi vetää oppimansa radan kunnialla kotiin. Sen jälkeen se katsoo, että "no niin, nyt on hommat tehty ja lepo ansaittu".