K L E P P U R

Oli mielenkiintoista nähdä millainen persoona kasvaa hevosesta, jonka isä on kärsimätön kuumakalle ja emä rauhaa rakastava zen-mestari. Minä näen kyllä Aidassa ripauksia molemmista vanhemmistaan ja siitä löytyvät nämä molemmat puolet. Useimmissa arjen tilanteissa tamma on rauhallinen ja vakaa kuin viilipytty, mutta sitten kun sen kierrokset jostakin nousevat, ne nousevat korkealle ja niitä on vaikea saada alas. Ollessaan epävarma tai turhautunut Aidan reaktio on yleensä ruveta säheltämään tai jyräämään jonnekin. Se haluaisi mieluiten poistua paikalta, mutta jos se on kiinni, tämä ei tietenkään onnistu ja silloin se joko steppailee tai sitten mikäli kyseessä on talutus- tai ratsastustilanne niin saattaa lähteä kiskomaan johonkin.

​

Aida on ystävällinen ja avoin uusiakin ihmisiä kohtaan ja sen kanssa on yleisesti ottaen helppo tulla toimeen. Sitä on yleensä mukava hoitaa, koska se ei jaksa tehdä numeroa jalkojen pesusta, raspauksesta tai kuljetusautoon kävelemisestä yhtään sen enempää kuin harjaamisesta ja varustamisestakaan. Toisaalta pitkään paikallaan seisoskelu ei ole Aidan mieleen. Se jaksaa kyllä yllättävän pitkään, mutta sen kärsivällisyyttä ei kannata tässä asiassa turhaan koetella, sillä jossakin vaiheessa tulee kyllä tamman raja vastaan ja sitten se toteaa, ettei muuten seiso enää yhtään sekuntia paikallaan vaan yksinkertaisesti poistuu tilanteesta vaikka koko harjauspuomi mukanaan.

​

Töihin Aida suhtautuu tietyllä vakavuudella ja tykkää tehdä asiat totutulla tavalla. Se ei ole kovin suvaitsevainen mitä tulee ihmisen taholta komentamiseen tai "nalkuttamiseen". Aidan pinna kestää kyllä melkoisen pitkälle, mutta kun sen hermo menee, se tosiaan menee. Sitten se heittäytyy täysin kuuroksi kaikelle ja pyrkii pääsemään eroon tilanteesta vaikka poistumalla kentän portista ulos tai kävellen topakasti keskelle ryteikköä. Tamma myös inhoaa sadetta ja sadesäällä sen pinna on normaalia lyhyempi. Normaalitilanteessa se kuitenkin aina pyrkii tekemään kuten siltä pyydetään ja kuten se on oppinut. Se ei ole kaikista kevyin hevonen ajaa tai ratsastaa varsinkaan hieman kuumuessaan, mutta ei myöskään ns. pahimmasta päästä. Kun Aidan kanssa löytää yhteisen sävelen, se on loppujen lopuksi tosi mukava ja mutkaton ratsu ja valjakkohevonen. Aida on hyvin kestävä ja sinnikäs ja se sietää yllättävän paljon toistoja. Sillä on rautainen keskittymiskyky ja tarkkuustehtävissä se on myös loistava. Koulu on Aidalle haastavin puoli, koska se liikkuu mieluummin matalana kuin ryhdikkäänä ja sen liikkeet ovat aika vaatimattomat.