K L E P P U R

Torsti on sellainen hyväntahtoinen ja höpsö jörrikkä, joka ei aina oikein hahmota omia voimiaan. Sillä on vähän sellainen pojanviikarimainen ote elämään; jokaisessa päivässä on mahdollisuus uuteen seikkailuun. Torstia kiinnostaa vähän kaikki ja kaikkea on pakko kokeilla. Valitettavasti se näkyy myös tallin kulupuolella, sillä tämän orin jäljiltä on varmasti eniten uusittavia aitoja, kottikärryjä, ämpäreitä ym. Toisaalta Torstille on vaikea olla vihainen, sillä se osaa olla todella hellyttävä katsoessaan korvat aivan hörössä tumman otsatukkansa alta. Itse asiassa orin yksi hurmaavin piirre onkin sen iloinen ilme ja aina hörössä olevat korvat. Lisäksi se on luonteeltaan erittäin hyväntahtoinen, ystävällinen ja utelias. Se rakastaa olla huomion ja tapahtumien keskipisteessä ja usein vuonohevosen voi bongata ihmisen selän takana tutkimassa ja päivittelemässä mystisesti rikkoutuneita kottikärryjä (jotka eivät toki ole rikki Torstin jäljiltä, ehei) tai auttamassa aitojen vasaroinnissa.

​

Hoitotilanteissa Torsti käyttäytyy pääasiassa hyvin. Sehän nauttii kaikenlaisesta yhdessä olemisesta ja osallistumisesta, joten se osallistuu mielellään hoitotilanteissakin kaikkeen. Ei ole muuten yksi tai kaksi kertaa, kun kaviokoukku löytyy Torstin jäljiltä purujen seasta tai ruokakupista. Eniten se nauttii harjauksesta ja varsinkin mahan alta harjaaminen ronskein ottein piikkisualla tai harjauskivellä on ihan parasta. Kavioiden puhdistus on orin mielestä aina hauska ohjelmanumero, koska silloin on erinomainen sauma hieman nyhtää hoitajan housuntaskuja tai takinlievettä. Vaikka ori onkin kiltti, sen kanssa saa kyllä vähän varoa omia varpaitaan ja päätään, sillä Torsti ei tosiaan aina ihan hahmota omia raajojaan ja omaa kokoaan ja saattaa vahingossa astua varpaille, tönäistä päällään aika kovaa tai nojautua varsin suurella voimalla ihmistä päin esim. rapsutuksia saadessaan. Ei Torsti tahallaan, mutta kun mielestään se on vain pikkuinen syliponi. Taluttaessa saa myös vähän pitää huolta siitä, että ihminen taluttaa Torstia eikä toistepäin.

​

Ratsastaessa ja ajaessa Torsti on innokas. Puuhakas ori nauttii kun saa oppia, oivaltaa ja tehdä. Se on aika oma-aloitteinen tyyppi, joka välillä ihan itse keksii ja ehdottelee asioita. Aina nämä eivät ole ihmisen näkökulmasta niin toivottavia ja ihastusta herättäviä juttuja, jolloin voi vaatia hieman keskustelua saada ori luopumaan ideoistaan. Toisaalta se on aika helppo saada innostumaan myös ihmisen ehdottamista jutuista etenkin kun muistaa kehua sitä oikeista asioista. Välillä orilla tuppaa olemaan enemmän intoa kuin malttia. Joinakin päivinä Torsti on niin tohinalla menossa, että sitä joutuu aika paljonkin rauhoittelemaan, mutta yleensä se hetken perästä taas vähän rauhoittuu. Sillä on tapana välillä hieman jäädä kyttäilemään asioita ja oikein energisellä päällä ollessaan se saattaa kyttäilyn lisäksi ottaa välillä pieniä spurtteja eteenpäin. Ei se vaikuta silloin pelokkaalta, vaan ennemminkin siltä, että sillä vaan on ylimääräistä virtaa ja kun tilaisuus kerran tulee, silloin kannattaa hyödyntää se. Alkutohinoiden jälkeen Torsti yleensä jaksaa jo keskittyä ja kuunnella paremmin ja silloin voi nähdä sen todellisen potentiaalin, jota hevosesta kuitenkin selvästi löytyy.