K L E P P U R

Thekla on itselleni siinä mielessä mielenkiintoinen hevonen, että sen emälinja on kokonaan kleppurilaista T-linjaa. Olinkin jo sen Trine-emän ensimmäisen varsan kohdalla harkinnut sen jättämistä kotiin, koska se oli myös tamma. Koska Tovelle kuitenkin löytyi erittäin potentiaalinen ja hyvä ostaja, päädyin myymään sen toisaalle. Astutettuani Trinen toista kertaa olin siis hyvin iloinen, että tämäkin varsa oli tamma - oli selvää, että sen jättäisin kyllä kotiin.

​

Luonteeltaan Thekla on sellainen, että sitä on yllättävän vaikea kuvailla. Thekla vaan on ... tekisi mieleni sanoa vaatimaton, mutten tiedä onko sekään ihan kuvaava termi. Tamma ei sinällään tee itsestään mitään numeroa ja se on tosi sellainen perus hevonen. Thekla elää omaa elämäänsä, on perustyytyväinen ja kaikin puolin tolkun tyyppi. Se on vähän joka alueella sellainen keskiverto: ei lauman äänekkäin, muttei ihan hiljaisinkaan, ei seurallisin, muttei myöskään introvertein, ei tosiaankaan vilkkain, muttei kaikista rauhallisinkaan. Ihmistä kohtaan Thekla suhtautuu neutraalin positiivisesti ja on joka suhteessa ongelmaton käsitellä. Se tulee ihan mukisematta ihmisen kanssa töihin, mutta vähintään yhtä mukisematta töiden jälkeen takaisin laitumelle. Siinä välissä se suorittaa hommansa mukavasti.

​

Theklan koulutus oli mutkatonta. Tamma ei ollut hidas, mutta ei huomattavan nopeakaan oppija, aika lailla juuri sellainen oppikirjamainen siinäkin mielessä. Thekla on helposti motivoitavissa ja sillä on melko hyvä keskittymiskyky, mutta liikaa toistoja sekään ei jaksa - se ei protestoi äänekkäästi, mutta yksinkertaisesti lakkaa ehdottelemasta ja tekemästä asioita. Rohkeutensa puolestakin tamma sijoittuu sinne keskiasteelle, se ei ole huomattavan rohkea, mutta ei mitenkään pelokaskaan. Kuuliaisuutta tammalta löytyy ja se vastaa apuihin pääosin täsmällisesti. Thekla on melko toispuoleinen hevonen, jonka suurin haastavuus piileekin juuri siinä - se on vasemmalle selvästi haastavampi saada kulkemaan yhtä siististi.